Miksi Ruotsi rakentaa compoundereita, mutta Suomi ei?

Yritysjärjestelykentässä on hiljaisesti kytenyt malli, joka on tehnyt Ruotsista Pohjoismaiden yritysostojen suurvallan. Tätä kutsutaan compounder-strategiaksi, ja sen periaatteet näkyvät maailman menestyneimmissä sijoittajissa, kuten Warren Buffetin Berkshire Hathawayssa.

Mutta miksi tämä malli on vakiintunut Ruotsissa ja maailmalla, muttei Suomessa?

Mitä compounder-strategia tarkoittaa?

Compounder-strategia perustuu yksinkertaiseen, mutta tehokkaaseen ajatukseen: ostetaan useita yrityksiä ja pidetään ne itsenäisinä osina suurempaa kokonaisuutta.

Ostetut yhtiöt säilyttävät brändinsä, kulttuurinsa ja organisaationsa, ja ne saavat kehittyä omien vahvuuksiensa pohjalta ilman pakotettuja integraatioita. Tuloksena on monialainen, pitkäjänteisesti rakennettu konserni, joka tuottaa tasaista kassavirtaa – ei pikavoittojen kautta.

Maailmalla tunnetuin esimerkki on Berkshire Hathaway. Ruotsissa malli on arkipäivää. Esimerkiksi Indutrade, Lagercrantz, Addtech, Vitec Software ja Lifco ovat rakentaneet menestyksensä juuri compounder-ajattelun varaan.

Data tukee mallin toimivuutta

Ruotsalaisten compounder-yhtiöiden osakekurssit ja kokonaistuotot ovat viime vuosikymmeninä kehittyneet pörssiä paremmin. Viimeisen viiden vuoden aikana ne ovat tuottaneet keskimäärin 11,9 % vuotuisen tuoton, kun samaan aikaan vertailuindeksi on tuottanut vain 7,5 % vuotuisen tuoton.

Tämä ei ole sattumaa, vaan kertoo mallin taloudellisesta kestävyydestä. Compounderit tuottavat keskimäärin parempaa ja varmempaa kassavirtaa kuin muut yhtiöt.

Compounderit ovat kasvattaneet konsernejaan ostamalla satoja yrityksiä ilman pakkoa yhdistää, integroida tai uudelleenbrändätä niitä. Jokainen yhtiö toimii itsenäisesti, mutta hyötyy emoyhtiön pääomasta, rakenteista, konsernin yhteistyöstä ja parhaiksi todetuista käytännöistä.

Malli tarjoaa myös yrittäjille houkuttelevan vaihtoehdon: myydä yrityksensä osaksi suurempaa kokonaisuutta ilman, että sen identiteetti katoaa.

Suomessa sama ilmiö on vasta alussa

Suomessa compounder-toimijoita on vähän. Listatuista yhtiöistä Boreo on omaksunut compounder-ajattelun, ja Korpi Capital rakentaa vastaavaa mallia yksityisesti. Molemmilla on kuitenkin ruotsalainen taustarahoitus.

Historiallisesti vastaavaa toimintaa on nähty esimerkiksi Etolan ja Aspo Oyj:n kaltaisissa teollisissa konserneissa, mutta käytännössä ne ovat luopuneet compounder-strategian toteuttamisesta. Voidaankin todeta, että laajamittainen ja systemaattinen compounder-strategia ei ole saanut Suomessa jalansijaa.

Miksi näin on? Suomalaiset sijoittajat ja konsernit etsivät usein synergioita ja integraatioita. Halutaan yhdistää, rationalisoida ja uudelleenbrändätä. Compounder-ajattelu taas perustuu luottamukseen paikalliseen johtamiseen ja pitkäjänteiseen arvonrakentamiseen, mikä ei aina sovi helposti yhteen kvartaalitalouden vaatimusten kanssa. Lisäksi compounder-strategiassa hankitaan useasti pienempiä, paikallisia yrityksiä, mikä ei välttämättä ole niin hohdokasta konsernin johdon näkökulmasta.

Mikä tekee Ruotsista edelläkävijän?

Ruotsissa compounder-malli on ollut arkea jo 20–30 vuotta. Siellä ”sarjaostaminen” on hyväksytty ja ymmärretty strategiana, ei irrallisena sijoituskeinona.

Toiminta kattaa udeita toimialoja, kuten teollisuuden kunnossapidon, talotekniikan, teknisen kaupan, korjausrakentamisen, valmistavan teollisuuden ja ohjelmistoyhtiöt sekä erilaiset palvelut. Yhtiöt, kuten Vitec Software, ovat osoittaneet, että malli toimii yhtä hyvin teollisuudessa kuin ohjelmistoyhtiöissä, kunhan pohjalla on vakaa kassavirta ja pitkä historia.

Ruotsissa on myös ymmärretty, ettei strategiaan liity toimialarajoja eikä innovaatioita Välttämättä odoteta. Päinvastoin: mitä “tylsempi” ja perinteisempi yritys, sitä paremmin se usein tukee strategiaa.

Uusi mahdollisuus Suomelle

Suomessa on lukuisia vakaita, pitkäikäisiä ja kannattavia yrityksiä, jotka eivät sovi kasvurahastojen tai perinteisten pääomasijoittajien malleihin. Juuri nämä yhtiöt ovat compounder-strategian aarteita – liiketoimintoja, jotka tuottavat tasaista arvoa ja kestävät suhdanteet.

Compounder-ajattelu voisi tarjota suomalaisille sijoittajille ja konserneille uuden kasvumallin, joka ei nojaa hypeen vaan pitkäjänteiseen arvonluontiin. Samalla yrittäjät saisivat reilun ja järkevän vaihtoehdon yritysjärjestelyihin kotimaisessa omistuksessa.

Carnerin näkemys

Olemme jo pitkään olleet mukana jalkauttamassa strategiaa Suomessa ruotsalaisten toimijoiden neuvonantajana, muun muassa Triton Partnersin ja Vitec Softwaren kanssa. Markkina on kypsä, yrittäjät etsivät jatkuvuutta, ja data tukee mallin toimivuutta. Tämä on mahdollisuus, joka yhdistää strategisen liiketoiminnan, arvopohjaisen sijoittamisen ja suomalaisen omistajuuden tulevaisuuden.

Myös suomalaisille toimijoille olisi markkinassa tilaa, eikä toimiala estä strategian hyödyntämistä.

Nyt kysymys kuuluu: kuka Suomessa uskaltaa rakentaa seuraavan Berkshire Hathawayn suomalaisella tavalla?

Teksti: Mikko Sistonen

Kiinnostuitko compounder-strategiasta yritysjärjestelyissä?
Autamme yrittäjiä, sijoittajia ja konserneja arvioimaan, milloin compounder-strategia toimii ja miten se voidaan toteuttaa käytännössä suomalaisessa markkinassa.

👉 Ota yhteyttä ja keskustellaan, voisiko compounder-malli olla oikea ratkaisu juuri teille.